Allaolevassa Bike lehdessä 9/2011 julkaistussa jutussa vertailtiin EBC:n GPFA (vain kisakäyttöön) sekä EPFA (myös liikennekäyttö) palojen ominaisuuksia rata-ajossa.
Yksi kirjain erottaa
"Monesti maininta ”vain kisakäyttöön” on markkinointia jonka avulla sporttipyöräkuskin kiinnostus saadaan heräämään. Jarrupaloissa tällainen maininta kannattaa ottaa kirjaimellisesti. Jos tuotetta suositellaan vain kisakäyttöön, niin sitä ei kannata tieliikennekäyttöön hankkia. Kokeilimme melko perusteellisesti kahden erilaisen EBC jarupalatyypin suorituskykyä rata-ajossa. Toinen paloista on vain kisakäyttöön suositeltu GPFA seos, ja toinen, EPFA taas on katu- , rata- ja jopa kisakäyttöön tarkoitettu seos. Molemmat palat ovat sintteriseospaloja. Testipyöränä toimi 2006 mallinen Suzuki GSX-R600 kilpuri. Paloilla ajettiin treeniajoa ja lisäksi kisat Alastarossa ja Räyskälässä sekä Motoparkin aika-ajot. Molempia paloja ajettiin sekä Suzukin vakiojarrulevyillä, että myös EBC S-Drive levyillä. Katukäyttöön soveltuvat EPFA palat asennettiin pyörään ensin ja niillä ajettiin muutamia treenipäiviä Motoparkissa ja Alastarossa. Niiden tuntuma on erinomainen. Pehmeästi, mutta samalla napakasti pureva EPFA on hyvä valinta katukuskille sekä ratapäiväilijälle. Ainoa kauneusvirhe EPFA paloilla löytyi Alastaron radalla Las Palmasin ja Lemminkäisen mutkan jarruissa. Molemmat ovat hidasvauhtisia, kakkosella ajettavia mutkia ja niihin tullaan sisään pitkällä ja voimakkaalla jarrutuksella nelosvaihteelta täydestä laukasta. Näissä jarruissa jarruteho laimeni hieman kesken jarrutuksen ja vaati lisäpuristusta jarrukahvasta. Varsinaisesta jarrujen häipymisestä ei ollut kyse, vaan paremminkin noin 5-10 prosentin jarrutehon laskusta joka hankaloittaa jarrutusta ja siten saattaa vaikuttaa hieman kierrosaikaan..."
"...Vain kisakäyttöön tarkoitettu GPFA yllätti positiivisesti. Odotusarvo oli, että purevuutta kyllä löytyy, mutta liian terävää ja hankalasti hallittavaa sellaista. Todellisuus olikin täysin päinvastainen, sillä näissä paloissa tuntuma oli vielä parempi kuin EPFA paloissa ja jarrutehoa oli merkittävästi enemmän. Näillä paloilla, ilmeisesti hyvän tuntuman ansiosta pystyi havaitsemaan eroa myös jarrulevyissä. EBC:n jarrulevyillä jarrutehon hallinta pienemmillä jarrutehoilla oli hyvän tuntuman ansiosta helpompaa kuin Suzukin vakioilla. GPFA paloilla ja S-Drive levyillä ajettiin sadekelin aika-ajo, jossa nimeomaan hyvän jarrutuntuman ansiosta tuloksena oli erittäin hyvä aika. Sateellahan monet kisakuskit jarruttavat vain pyörän ollessa pystyssä, mutta GPFA paloilla oli helppo ajaa pitkälle sisään mutkaan jarruttaen vaikka pyörä oli jo tukevasti kallellaan. Käytännössä niillä siis pystyy ajamaan kaasu auki pidempään ja aloittamaan jarrutuksen myöhemmin. Kilpailulähdöt ajettiin aina kuivassa kelissä, jossa GPFA paloilla ei ollut havaittavissa minkäänlaista häipymistä. Jarrukahvaan niillä riitti huomattavasti kevyempi puristus kuin EPFA paloilla. GPFA olisi houkuttava hankinta myös katukäyttöön, mutta niiden teho saattaa olla liikaa jopa taitavallekin kuskille. Varsinkin taajama alueella paniikkijarrutuksessa liian tehokas pala lukitsee helposti etupyörän ja aiheuttaa kaatumisen. Varikolla ajaessa parinkympin vauhdissa hipaisu jarrukahvaan GPFA paloilla aiheutti jo voimakkaan jarrutuksen, joten on viisainta asentaa GPFA pala vain ratapyörään ja EPFA pyörään jolla ajetaan kadulla ja ratapäivillä."
Kuva: Tuomo Seppänen Julkaistu Bike 9/2011 (www.bike.fi)
